perjantai 13. huhtikuuta 2007

LINJASANEERAUKSEN UKK

eli usein kysytyt kysymykset putkiremontista Untamontie 9:ssä
Isännöitsijä Eija Anttila vastasi, ja Marjukka Weide kirjasi muistiin.

Kauanko remontti kestää?
Remontti kestää yhdessä asunnossa 2–5 kuukautta. Suureen vaihteluväliin on monta syytä. Tärkein niistä on, että osassa asunnoista kulkee kaksi putkilinjaa, osassa vain yksi. Yhden linjan asunnoissa työ on luonnollisesti nopeammin ohi kuin kahden linjan asunnoissa. Työ voi viivästyä, jos havaitaan, että vanha putki tai liitos on päässyt vuotamaan, ja huoneistoa joudutaan kuivattamaan. Isot remonttityöt sisältävät aina omat yllätyksensä. Koko talonyhtiössä remontti viipyy puolisentoista vuotta.

Voiko asunnossa asua remontin aikana?
Yksiöissä asuminen on lähes mahdotonta. Työ on erittäin pölyistä, ja tarvittavat laitteet vievät oman tilansa huoneessa. Osa asukkaista jää tavallisesti asumaan kaksioihinsa ja kolmioihinsa, mutta erityisesti purkuvaiheessa olo voi olla pölyn ja melun takia hyvinkin tukala. Urakoitsija suojaa oviaukot niin, että enin pöly jää työhön kuulumattomien huoneiden ulkopuolelle.

Urakoitsija järjestää asumaan jääviä asukkaita varten väliaikaiset saniteettitilat, miehille ja naisille erikseen. Pyykkikoneenkäyttömahdollisuutta talonyhtiön pesutuvassa ei remontin aikana ole, sillä pyykkitupa tarvitaan remontin ajaksi muuhun käyttöön.

Mitkä ovat asukkaan vapaudet putkiremonttiruljanssissa?
Sopimus linjasaneerausurakasta tehdään talonyhtiön ja urakoitsijan välillä. Urakoitsija sitoutuu hoitamaan urakkasopimuksessa sovitut työt, joihin kuuluvat esimerkiksi kaikkien asuntojen kylpyhuoneiden laatoitustyöt. Yksittäinen osakkeenomistaja tai asukas ei voi ottaa urakasta osia ”pois” itse suoritettavakseen tai teettääkseen ne jollakin toisella yrityksellä.

Asukas voi vaikuttaa oman asuntonsa kohdalla ennalta sovittuihin seikkoihin, esimerkiksi valita annettujen kaakelivaihtoehtojen välillä tai vaihtaa uusittavan antennirasian paikkaa. Asukas voi omaan laskuunsa hankkia muunlaiset kaakelit ja kalusteet, jolloin asukkaalle korvataan koko urakan päätyttyä tietty summa. Nämä korvaussummat määräytyvät urakkasopimuksessa.

Omien hankintojen kohdalla valinnat on kuitenkin aina etukäteen hyväksytettävä työn valvojalla, jotta turvataan toimivat ratkaisut. Jos esimerkiksi asukas valitsee hanan, jonka varaosien saanti on hankalaa tai kallista, saattaa valvoja hyväksyä valinnan sillä ehdolla, ettei huoltoyhtiön huoltovastuu koske kyseistä hanaa.

Korvaako kotivakuutus, jos remontin aikana kotona sattuu jotain?
Vakuutuksia koskevat kysymykset on syytä esittää omalle vakuutusyhtiölle, sillä vakuutuksissa ja käytännöissä on eroja.

Voinko tehdä keittiöremontin linjasaneerauksen yhteydessä?
Kyllä, mutta omaan laskuun. Linjasaneerauksessa keittiöitä ei rikota, vaan irrotetut osat saadaan yleensä siististi takaisin paikalleen. Jos ala- ja yläkaappien välistä laatoitusta joudutaan rikkomaan, se uusitaan tietyltä matkalta. Myös hanan vaihto uuteen kuuluu urakkaan.

Jos aiot uudistaa keittiösi, kannattaa muutostöitä alkaa miettiä jo ajoissa. Linjasaneerauksen yhteydessä on nimittäin usein mahdollista kysäistä urakan valvojan kommenttia omien suunnitelmien toimivuudesta. Yksi yleinen muutostyö on lämpöpatterin siirto sivuseinältä ikkunan alle. Kannattaa muistaa, että keittiöihin ei koneettoman ilmanvaihtojärjestelmän vuoksi saa asentaa hormiin johdettavia liesituulettimia, ainoastaan liesikupuja, jotka puhaltavat puhdistetun ilman takaisin huoneistoon.

Voit pyytää tarjouksen tarvitsemistasi töistä työmaalla urakan puitteissa työskenteleviltä yrityksiltä, tai muilta. Jos käytät muita yrityksiä, ota urakoitsijalta selvää, milloin urakka on siinä vaiheessa, että oma hankkeesi voidaan toteuttaa keittiössä.

Pitääkö kellarikomerot ja pyörävarastot tyhjentää?
Kyllä. Kellarien säilytystilat ovat kuitenkin poissa käytöstä vain osan remontin kokonaisajasta, toisin kuin pyykkitupa. Urakoitsija tiedottaa asukkaita siitä, milloin tavarat on viimeistään siirrettävä. Noudattamalla annettuja ohjeita teet työn sujuvammaksi ja autat sen etenemistä.

Keneen olla yhteydessä remontin kulusta sen aikana?
Urakalla on yksi pääurakoitsija, jonka työnjohtajan kanssa asukas sopii sovittavat asiat, esimerkiksi kaakelien värit. Asunnossa työtä suorittavan työntekijän kanssa ei neuvotella muutoksista.Työnjohtaja on myös se taho, jolle soitetaan, jos jokin näyttää olevan menossa asunnossa pieleen. Ongelmakohdissa tulee olla yhteydessä myös isännöitsijään.

Työskenteleekö työmaalla ulkomaalaisia?
Työmaalla toimivat yritykset vastaavat työntekijöistään, edustivatpa nämä mitä kansallisuutta tahansa. Lienee aika tunnustaa, ettei ”nimi miestä pahenna…”. On tapahtunut sellaistakin, että ulkomaalainen työntekijä on ollut suomalaista taitavampi, ahkerampi ja rehellisempi.

Pesutupakyselyn tulokset

Kyselyn toteutus
Kyselykaavakkeet jaettiin kaikkiin talouksiin (72 kpl) viikolla 10. Vastausaikaa annettiin n. 2 viikkoa. Vastauksia jätettiin 23, joista 2 poistettiin tarkastelusta (vastaaja ei ollut koskaan käyttänyt tupaa). Osallistumisaktiivisuudeksi saatiin näin 32 %, mikä kuitenkin on kohtuullinen, kun otetaan huomioon vuosimaksullisten pesutuvan käyttäjien määrä (27). Tästä syystä kyselyä voidaan pitää neuvoa-antavana, kun talonyhtiön hallitus pohtii pesutuvan kehittämistä.

Suuri kiitos kaikille vastanneille!

Lisätiedustelut: Isännöitsijä Eija Anttila, eija.anttila@olympiakyla.fi.

Vastaajien taustatiedot
Vastaajista 11:sta ei ole kotonaan pesukonetta. Heistä vain 4 harkitsee oman koneen hankintaa. Pesutuvalla on siis joukko ”täyskäyttäjiä”.

Pesukoneen käyttömäärä vaihteli alle kerran kuussa käytöstä 40 tuntiin kuussa (keskiarvo [k:a] n. 10 tuntia/kk). Kuivaustuntien suurin ilmoitettu luku oli 35 (k:a n. 13 tuntia/kk). Vastausten ja varauskirjan tarkastelun perusteella voidaan todeta, että pyykkitupaa käytetään ahkerasti.

Vastaajat melko tyytyväisiä
Vastauksista käy ilmi, että pesutupaan ollaan tyytyväisiä. Tyytyväisiä (k:a ≥ 4,0, kun paras arvosana oli 5 ja huonoin 1) ollaan erityisesti pesukoneeseen, käyttöaikoihin ja varauskirjajärjestelmään. Yleisarvion, koneen ja varauskirjan kohdalla arviot vaihtelivat kolmen ja viiden välillä, eli vastaajat olivat melko yksimielisiä. Muissa tyytyväisyyskysymyksissä vastaajat olivat erimielisempiä. Kaikkein tyytymättömimpiä oltiin tuvan siisteyteen, mutta sekin sai kohtalaisen keskiarvon 3,1. Kaiken kaikkiaan tulos kertoo, että pesutupa koetaan toimivaksi. Myös sanallisissa kommenteissa kiitettiin pyykkituvan olemassaolosta.


Vastaajia pyydettiin myös arvioiman, kuinka samaa tai eri mieltä he olivat seuraavien väittämien kanssa.

  • Käytän pesutupaa, koska kylpy huoneeni on liian pieni pyykkikoneelle.
  • Käytän pesutupaa, koska pystyn siten pesemään paljon kerralla.
  • Käytän pesutupaa, koska se on energiatehokasta ja säästää luontoa.
  • Pyykkituvan vuosimaksu 35 € on edullinen.
  • Tuvassa pitäisi olla kaksi pesukonetta.
  • Tuvassa pitäisi olla kuivausrumpu.
  • Kuivaushuoneen varauksessa pitäisi aina ilmoittaa, käyttääkö koko tilan, vai ainoastaan puoli huoneellista.
  • Minun on aina helppoa saada itselleni sopiva pyykkiaika.
  • Pyykkituvan käyttäjät noudattavat hyvin yhteisiä pelisääntöjä.
Vahvimmin yhtä mieltä vastaajat olivat edullisuutta sekä pyykkimäärää koskevien väittämien kanssa. Pesutuvan käytön energiatehokkuus ja luontoystävällisyys tai kylpyhuoneen koko eivät nousseet yhtä korkeisiin pisteisiin pesutuvan käytön selittäjinä.


Väittämät kuivausrummusta ja toisesta pesukoneesta saivat keskiarvot 3,5 ja 3,3, eli vastausten keskimääräistä kantaa voi pitää heikon myönteisenä. Myöhemmässä kohtaa esitettyyn ”Kyllä/ei” -kysymyksessä toisesta pesukoneesta saatiin 9 ”kyllä” ja 8 ”ei” -vastausta.

Käyttäjäryhmien välillä eroja
Vastauksia tarkasteltiin myös suhteessa vastaajan pesukoneen käyttöön. Aktiivikäyttäjiksi määriteltiin ne, joilla pesutunteja kuukaudessa oli enemmän kuin 9 (8 vastaajaa) ja pienkäyttäjiksi ne, joilla pesutunteja kuukaudessa oli 1–9 (10 vastaajaa). Kävi esimerkiksi ilmi, että aktiivikäyttäjät olivat pienkäyttäjiä hieman tyytymättömämpiä tupaan ylipäänsä sekä käyttöaikoihin. Aktiivikäyttäjät olivat kuitenkin pienkäyttäjiä tyytyväisempiä tuvan siisteyteen ja sääntöjen noudattamiseen. Suurkäyttäjät kannattivat pienkäyttäjiä useammin toista pesukonetta ja puolen kuivaushuoneen merkitsemistä varatessa.

Käyttöaikojen lisääminen illasta sai eniten kannatusta
12 vastaajaa kannatti pesutuvan käyttöaikojen lisäämisen periaatteeksi ilta-ajan lisäystä siten, että viimeinen pesuvuoro olisi klo 20–21 ja kuivuri saisi olla päällä klo 22 saakka. Toisiksi eniten kannatettiin sunnuntaikäytön alkuajan aikaistamista, mikä sai kannatusta 10 vastaajalta. Sopivaksi aloitusajaksi eniten kannatusta sai klo 10. Viisi vastaajaa ei halunnut käyttöaikoja lisättävän.

Vastaajat valmiita vain pieneen korotukseen
Noin puolet vastaajista olisi valmis korottamaan vuosimaksu 40 euroon, jos pyykkitupa olisi paremmin varusteltu.

Sanalliset kommentit
Eniten sanallisia kommentteja annettiin pesutuvan huonoon siivoon ja viikonloppujen käyttöpaineeseen liittyen. Kommentteja annettiin mm. myös toisen koneen tarpeellisuuden puolesta, kiitokseksi pyykkituvan olemassaolosta, kuivaushuoneen huonosta tehosta sekä liian pitkiksi koetuista kertavarauksista.




MW 13.4.2007

torstai 12. huhtikuuta 2007

Hallituksen kokous 4.4.2007

MUISTIINPANOJA, MW

Paikalla: puheenjohtaja Tapani Salomaa,hallituksen jäsenet Juho Luodeslampi, Jyrki Pitkäjärvi; varajäsenet Laila Nuotio, Marjukka Weide; isännöitsijä Eija Anttila,LVI-insinööri Jan Räsänen ja sähköteknikko Tauno Savolainen, Suomen Talokeskus.

Keskusteltiin mm.

  • Kylpyhuoneiden sisustuksesta linjasaneerauksen yhteydessä. Laattojen värivaihtoehtoja sekä seinään että lattiaan tulee standardiratkaisuun noin viisi eri väriä asukkaiden valittavaksi. Hallitus tekee esivalinnan laajemmasta värikartasta.
  • Keittiössä saadaan tavallisesti vanha tiskipöytä ja kaappi siististi takaisin, jos kaapia edes joudutaan irrottamaan.
  • Kellareihin tulee tehokkaammat valaisimet, myös pihojen valaisu paranee remontin yhteydessä.
  • Hormien nuohoaminen parantaa ilmanvaihtoa.
  • Pesutuvan ja kuivaushuoneen lattiat laatoitetaan, lattiasta tulee siistimpi ja helppo siivota.
  • Saunatilojen ”kasvonkohotus”, esim. uusi kiuas.


Linjasaneeraushanke etenee seuraavissa vaiheissa:
  • Suunitelmat – valmistumassa pikapuoliin
  • Laskenta
  • Urakan ja rahoituksen kilpailutus
  • Urakkahaastattelut ja -neuvottelut
  • Suunnittelijoiden tiedotustilaisuus asukkaille (syksyllä 2007)
  • Ylimääräinen yhtiökokous – urakasta päätetään
  • Urakoitsijan info- ja kyselytilaisuus asukkaille
  • Työ alkaa kellareissa
  • Ennakkokierrot asunnoissa
  • Työ alkaa asuntokerroksissa.


Tämänhetkisen suunnitelman mukaan urakka alkaa loppuvuodesta 2007 kellaritöillä, asuntoihin edetään 2008 puolella.

Todettiin pihakalusteiden (rekit ym.) ja roskisvajojen huono kunto ja epäsiisti ulkonäkö – parannusmahdollisuuksia selvitellään tulevaisuudessa.

Lopuksi käytiin läpi pyykkitupakyselyn tulokset ja pohdittiin toimenpiteitä.

Seuraavan kokouksen ajankohta sovitaan tuonnempana.